Rikosoikeus

Rikosoikeus
TURKU

Avustan rikosoikeudenkäynneissä asianomistajia ja syytettyjä. Avustan myös esitutkinnassa sekä toimin oikeudenkäyntiavustajana sekä puolustajana rikosoikeudenkäynneissä.

Toimin kaikilla rikosoikeuden aloilla. Olen hoitanut muun muassa:

seksuaalirikokset
väkivaltarikokset
omaisuusrikokset
talousrikokset
huumausainerikokset
työturvallisuusrikokset
liikennerikokset
ympäristörikokset

Ota yhteyttä

Vastaamme maksutta

Contact Us

Rikosasian käsittelyvaiheet

Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina niistä tiedon saatuaan. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun ne ovat tapahtuneet kotona tai tekijänä on perheenjäsen.

Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat muun muassa näpistys ja vahingonteko.

1. Rikosilmoitus

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tulisi asiasta tehdä mahdollisimman pian rikosilmoitus poliisille. Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle sekä vähäisissä rikoksissa myös internetissä tai puhelimitse.

Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistus on hyvä olla mahdollista oikeudenkäyntiä tai korvaushakemusta varten.

2. Esitutkinta

Poliisin on toimitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä, että on tapahtunut rikos. Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asian osapuolet sekä mitkä ovat rikoksen aiheuttamat vahingot.

Poliisi kutsuu osapuolet tarvittaessa kuulusteluun. Rikoksen selvittämiseksi kuullaan muitakin, jotka voivat tietää asiasta jotakin. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa selvitetään myös rikoksen uhrin korvausvaatimukset.

Kun esitutkintapöytäkirja on valmistunut, poliisi lähettää sen syyttäjälle.

Asianomistajalla ja epäillyllä on oikeus saada pöytäkirjasta maksutta kopio.

3. Syyteharkinta

Kun syyttäjä on saanut poliisilta esitutkintapöytäkirjan, hän päättää syytteen nostamisesta eli siitä, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Uhrilla on oikeus saada tieto syyttäjän päätöksestä olla nostamatta syytettä. Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei nosta syytettä.

Jos syyttäjä katsoo, että rikoksesta epäiltyä on aihetta syyttää, hän toimittaa käräjäoikeuteen haastehakemuksen ja muun siihen liittyvän selvityksen.

4. Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnissä asianosaisia ovat asianomistajana olevan uhrin lisäksi syyttäjä ja syytetty. Käräjäoikeus kutsuu yleensä kaikki asianosaiset sekä todistajat oikeudenkäyntiin. Kutsusta ilmenee, pitääkö käsittelyssä olla läsnä henkilökohtaisesti.

Oikeuden istunnot ovat yleisölle avoimia, mutta tuomioistuin voi esimerkiksi seksuaalirikosasioissa käsitellä asian osittain tai kokonaan ilman yleisöä eli suljetuin ovin. Tätä voi pyytää käräjätuomarilta.

Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä useimmat lievät ja tavalliset rikokset. Edellytyksenä on, että vastaaja on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Myös rikoksen uhrilta on saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn.

5. Tuomio ja siitä valittaminen

Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se ilmoittaa, milloin tuomio annetaan.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Tietyissä tilanteissa tarvitaan jatkokäsittelylupa, jotta hovioikeus ottaisi asian täysimittaiseen käsittelyyn.

Jos on tyytymätön tuomioon, siitä on ilmoitettava käräjäoikeuteen viikon kuluessa tuomiosta. Valituskirjelmä on jätettävä käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomiosta.

Tarvitsetko asianajajaa?

Avustamme mielellämme perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Laaja osaamisemme ja pitkä kokemus auttavat kaikkia osapuolia saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen.