Avioero-ositus ja perinnönjako

Avioero-ositus ja perinnönjako
TURKU

Hoidan kokemuksella ja asiantuntevuudella perheoikeudellisia toimeksiantoja. Palveluihini kuuluvat muun muassa:

avioehtosopimukset
ositukset
perinnönjaot
perukirjat
testamentit
edunvalvontavaltakirjat
lahjakirjat
kansainvälinen perintöoikeus

Ota yhteyttä

Vastaamme maksutta

Contact Us

Tietoa perheoikeudesta

Tälle sivulle olen koonnut keskeistä tietoa perheoikeudesta kuten avioerosta ja osituksesta. Vastaan mielelläni sinua askarruttaviin kysymyksiin.

Avioero ja ositus

Avioeron hakeminen

Avioerohakemus tehdään kirjallisesti käräjäoikeudelle. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai erikseen. Jos vain toinen puoliso on hakijana, käräjäoikeus antaa avioerohakemuksen tiedoksi toiselle puolisolla ja varaa tälle tilausuuden lausuma oman näkemyksensä.

Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Kun harkinta-aika on kulunut, puolisot voivat joko yhdessä tai erikseen tehdä hakemuksen avioeroon tuomitsemisesta. Hakemus on tehtävä ennen kuin yksi vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Muutoin avioero raukeaa.

Avioerohakemuksen yhteydessä on mahdollista käsitellä mm. lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä vaatimuksia.

Ositus

Kun avioeroa koskeva asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, voi kumpikin puoliso vaatia omaisuuden jakoa eli ositusta toimitettavaksi. Pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki omaisuus tasan puolisoiden kesken. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa mm. avioehtosopimuksella tai osituksen sovittelulla.

Omaisuuden ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Osapuolet voivat toimittaa osituksen itse tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Osituksesta tulee laatia asiakirja, joka on päivättävä, allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi. Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun osituksesta, on molemmilla oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä osituksen toimittamiseksi. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tehdään käräjäoikeudelle. Tällöin pesänjakaja toimittaa osituksen ja laatii siitä asiakirjan, jonka hän allekirjoittaa.

Puolisoiden omaisuussuhteita selvitettäessä ja omaisuuden ositusta suunniteltaessa on aina syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Perunkirjoitus ja perinnönjako

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Siihen, että perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, voi lain mukaan liittyä haitallisia seurauksia (veronkorotus ja osakkaan henkilökohtainen vastuu vainajan velasta). Kuolinpesän osakkaan, testamentin toimeenpanijan tai muun henkilön, jolla omaisuus on hoidettava, tulee huolehtia perunkirjoituksen toimittamisesta.

Perukirjassa tulee luetteloida vainajan sekä mahdollisen elossa olevan lesken varat ja velat. Perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä, jotka laativat perukirjan ja arvostavat omaisuuden.

Perukirja tulee toimittaa vainajan asuinpaikan verotoimistoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perimysjärjestys

Mikäli testamentilla ei ole muuta määrätty, määräytyy perilliset perintökaaren mukaan. Ensisijaisia perillisiä ovat lapset ja lastenlapset. Jos perittävä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä jäänyt lapsia, perii hänen puolisonsa. Mikäli perittävällä ei ollut puolisoa tai puoliso ei ole elossa, perivät vanhemmat ja sen jälkeen sisarukset tai heidän jälkeläisensä. Mikäli nämäkään eivät ole elossa, perivät isovanhemmat, tai jos heitä ei enää ole, heidän lapsensa. Lakisääteinen perimys katkeaa tähän, eli perittävän sedät ja tädit voivat vielä periä, mutta serkut eivät.

Perimysjärjestyksestä huolimatta perintökaaressa on säännökset lesken suojaamisesta. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.

Perinnönjako

Kuolinpesänosakkaat voivat sopia siitä, miten jako suoritetaan. Mikäli sopimukseen ei päästä, voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan, joka huolehtii kuolinpesän selvittämisestä ja suorittaa perinnönjaon. Hakemus tehdään käräjäoikeudelle.

Testamentti

Suomessa vallitsee testamenttausvapaus, joka tarkoittaa sitä, että testamentin tekijä voi lähtökohtaisesti määrätä vapaasti testamentin sisällöstä. Testamenttausvapaudesta on kuitenkin säädetty muutamia poikkeuksia. Lain vastaiset tai hyvän tavan vastaiset ehdot ovat kiellettyjä. Testamentilla ei myöskään saa loukata rintaperillisten lakiosaoikeutta tai lesken suojaa.

Näiden poikkeuksien tarkoituksena on suojata leskeä ja rintaperillisiä.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Testamentin saaja, alle 15 -vuotias tai lähisukulaiset eivät saa toimia testamentin todistajina.

Jos testamentin tekijä antaa saajalle esimerkiksi koko jäämistön tai määräosan jäämistöstä, on kyse yleistestamentista. Yleistestamentin saaja on kuolinpesänosakas ja häneen sovelletaan yleisiä sääntöjä kuolinpesän osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Yleistestamentin saaja saa omaisuuden vasta perinnönjaossa.

Mikäli perittävä antaa saajalle vain tietyn esineen jäämistöstä tai tietyn rahamäärän, on kyse erityistestamentista (legaatti). Erityistestamentin saaja ei ole kuolinpesän osakas. Erityistestamentin saajalle omaisuus annetaan yleensä jo pesänselvityksessä.

Yleisimmät testamenttityypit

1) Täysi omistusoikeustestamentti

Täydellä omistusoikeustestamentilla tarkoitetaan sellaista testamenttia, jossa testamentin saaja saa testamentattuun omaisuuteen täyden määräysvallan. Testamentin saaja on siten oikeutettu käyttämään saamaansa omaisuutta vapaasti hyväkseen kaikin mahdollisin tavoin.

2) Rajoitettu omistusoikeustestamentti

Rajoitettu oikeusomistustestamentti eroaa täydestä omaisuustestamentista siten, että siinä määrätään omaisuudelle sekä ensisaaja että toissijainen saaja.

Ensisaaja on omistajana oikeutettu käyttämään omaisuutta hyväkseen, mutta hän ei kuitenkaan voi määrätä kyseisestä omaisuudesta testamentilla.

Tämä on tyypillinen testamentin muoto sellaisten aviopuolisoiden kesken, joilla on yhteisiä lapsia.

3) Käyttöoikeustestamentti

Käyttöoikeustestamentilla tarkoitetaan sellaista testamenttia, jossa testamentin saaja saa ainoastaan käyttö- eli hallintaoikeuden joko koko jäämistöön tai vain tiettyyn omaisuuteen.

Käyttöoikeus voi olla elinikäinen tai määräaikainen.

Tällainen määräys on verotuksellisista syistä käyttökelpoinen, koska käyttöoikeuden saajalle ei määrätä perintöveroa lainkaan ja lisäksi käyttöoikeus alentaa omistusoikeuden saajan perintöveroja.

Sama testamentti voi sisältää vaikka kaikki edellä mainitut tyypit.

Tarvitsetko asianajajaa?

Avustan mielelläni perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Laaja osaamiseni ja pitkä kokemus auttavat kaikkia osapuolia saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen.